Tulkkina kulttuurien kirjavalla kentällä

Kouluttautuessani tulkiksi kulttuuritulkkaus vaivasi päätäni ankarasti – enkä silloin pahemmin osannut edes ajatella maahanmuuttaja-asiakkaiden tuomia kulttuurisia lisäaspekteja. Toisaalta tulkin tulee tulkata kuulemansa ja näkemänsä sitä muuttamatta, mutta toisaalta pitäisi ottaa monen muun asian ohella huomioon kulttuuri – ymmärtääkö asiakas, ellen lisää, muuta tai poista jotakin. Kokemuksen kartuttua veteen piirretyn viivan sijainti valtavassa valtameressä on alkanut hahmottua ja kulttuuritulkkaus terminä tuottaa ahdistuksen sijaan innostusta.

Tulkkina työskentelen päivittäin vähintään kahden kulttuurin keskellä – suomalaisen kulttuurin ja kuurojen kulttuurin. Lisämausteensa työhön tuo maahanmuuttajien kanssa työskentely ja joskus meneekin sormi suuhun, kun kielimuurin lisäksi vastassa on kulttuurimuuri. Perehdyimme joulukuussa 2016 Salla Hännisen (http://www.palavatc.com/) johdolla aiheeseen Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus tulkin työssä. Päällimmäisenä koulutuksesta jäi mieleen upea oivallus: kaikkein tärkeintä on tuntea oma kulttuurinsa. Mitä paremmin tiedostaa kulttuurin vaikutukset itsessään, sitä helpommin näkee toisesta kulttuurista tulevan ihmisen ainutlaatuisena yksilönä hänen oudoista tavoista huolimatta. Koulutuksesta inspiroituneena jäin pohdiskelemaan kulttuuritaustojen vaikutusta omassa työssäni tulkkina.

Tehtäväni on välittää viesti kokonaisuudessaan pyrkien ymmärtämään ja välittämään tekstitasolla ymmärretyn viestin lisäksi siihen vaikuttavat tavoitteet ja tunteet. Joku viisas ihminen on joskus sanonut, ettei kukaan tule koskaan ymmärretyksi 100% tarkoittamallaan tavalla, koska jokainen väistämättä muokkaa kuulemaansa tai näkemäänsä kieltä omien lähtökohtiensa kautta. Sitten kun soppaan lisätään vielä tulkki ollaan melko mahdottoman tehtävän edessä. Haastavaa! Samassa kulttuurissa kasvaneen henkilön ajatuksenjuoksua on yleensä helpompi ymmärtää verrattuna itselle vieraasta kulttuurista tulevan tapaan ilmaista itseään. Tulkkauksen aikana tulkin aivoissa käy vilske – tulkki pilkkoo lähdeviestin palasiksi, muodostaa niistä merkityskokonaisuuden ja tuottaa sen kohdekielelle. Prosessia auttaa valtavasti ennalta jo aivoissa tallessa oleva tieto ja skeemat eli ajatusmallit. Aivojen kovalevylle tallennettujen tietojen ja skeemojen lisäksi on huomioitava, että mitä tutummasta tavasta ilmaista asioita ja hahmottaa maailma – kulttuuri! – on kyse, sen vähemmän aivot kuormittuvat ja jää enemmän kapasiteettia muistille sekä kohdekieliselle tuottamiselle.

Miksi sitten on tärkeää tuntea oma kulttuurinsa eikä tulkattavien kulttuurit? Eikös se nyt tullut juuri edellisessä kappaleessa selväksi ettei tulkin työssä tieto lisää tuskaa vaan päinvastoin? Tiedostaminen lienee tässä tapauksessa avain onneen. Kaikkien maailman kulttuurien opettelu on melko lailla mahdoton tehtävä ja aivojen kovalevyn tallennustilakin rajallinen. Voiko sitä paitsi vierasta kulttuuria täysin edes ymmärtää elämättä itse siinä? Kun tunnistan oman ajatteluni taustalla vaikuttavat kulttuuriset piirteet, on minun helpompi olla takertumatta niihin silloin kun ne ohjaavat minua harhaan.

Ihmisen ajatuksiin, tunteisiin, tapoihin, toimintaan ja päätöksiin vaikuttaa kulttuurin ohella moni asia. Jokaisella on synnyinlahjana saatu oma ainutlaatuinen persoona, jonka päälle rakentuu yksilö kasvatuksen, ympäristön, kulttuurin ja koulutuksen myötä. Tiedätkö sinä, mistä sinut on tehty? Millaisessa tai millaisissa kulttuureissa sinä olet kasvanut ja kuinka se on sinuun vaikuttanut? Antoisia pohdintoja ja mukavaa alkanutta vuotta 2017!

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *