Tärkeitä naisia

Muistelin näin naistenpäivän kunniaksi, keitäs kaikkia merkittäviä naisia viittomakielisten historiaan kuuluukaan. Palauttelin mieleen opiskelujen aikana oppimaani ja totesin tarvitsevani muistinvirkistystä. Onneksi kirjahyllystä löytyy kevyttä kirjallisuutta, kuten Eeva Salmen ja Mikko Laakson Maahan lämpimään – Suomen viittomakielisten historia, josta ovat myös kaikki alla olevat tiedot peräisin. Pläräilin sitä hetkisen ja uppouduin teksteihin. Tässäpä muutamia poimintoja.

Toisen maailmansodan aikana kuurot osallistuivat kotirintaman työpalvelukseen ja jopa kymmeniä oli rintamamiespalveluksessa. Lisäksi kuuroja naisia oli muonituslottina, peltotöissä sekä keritsemässä villoja sotajoukoille. Aura Ahlbäck oli yksi suomalaisista kuuroista lotista. Pian toisen maailmansodan jälkeen Suomessa alettiin suunnitella valtakunnallista kuurojen kulttuuritapahtumaa. Inkeri Koskinen esitti vuonna 1953 idean nuorten kulttuurikilpailuista, mitä Aura Ahlbäck komppasi pari vuotta myöhemmin ehdottaen kulttuuripäiviä järjestettäviksi kolmen vuoden välein. Hän oli mukana kulttuuripäivien perustamisessa ja avasi ensimmäiset nuorten kulttuuripäivät vuonna 1956. Hän kuului kulttuuritoimikuntaan ja myöhemmin Kuurojen Liiton työvaliokuntaan.

Kulttuuritoimikuntaan kuului myös Kaisu Korhonen. Hän oli myös erityispalvelutoimikunnan puheenjohtaja ja mukana luomassa perustaa tulkkipalvelun käynnistymiselle. 1970-luvulla oli kuurojenkonsulentteja ja sosiaaliohjaajina, jotka toimivat myös tulkkeina. Palvelua ei koettu riittäväksi ja erilliselle tulkkipalvelulle oli tarvetta. Kaisu Korhonen teki paljon muutakin merkittävää, kuten kirjoitti ja ohjasi suosittuja näytelmiä sekä julkaisi useita runoja, novelleja ja asiatekstejä. Hän toimi kuurojen järjestötoiminnassa sekä Kuurojen Liiton johtoelimissä lähes koko ikänsä. Heinäkuussa 1987 Espoossa järjestettiin Kuurojen X Maailmankongressi, jonka kulttuurikomission kansalliseksi presidentiksi hänet valittiin.

Ritva Lehtimäki kirjoitti ensimmäisenä suomalaisena kuurona ylioppilaaksi vuonna 1968. Sen jälkeen hän opiskeli Gallaudetin yliopistossa ja muutti 1980-luvulla Kööpenhaminaan kouluttamaan viittomakielen tulkkeja. Johanna Mesch väitteli ensimmäisenä suomalaisena kuurona tohtoriksi vuonna 1998 Tukholman yliopistosta, jossa hän opiskeli ruotsalaista viittomakieltä, ruotsin kieltä ja kirjallisuustiedettä. Hän on työskennellyt Ruotsin Kuurojen Liitossa, Manilla-koulussa ja Tukholman yliopistossa. Lisäksi hän on vaikuttanut sekä Suomessa että Ruotsissa kuurojen teatteritoimintaan.

Viimeisimpänä vaan ei suinkaan vähäisimpänä esittelen lyhyesti Liisa Kauppisen. Kuurojen Maailmanliitto (WFD) oli vielä 1980-luvulla kuulevien hallinnassa oleva järjestö. Vuonna 1987 Kuurojen Maailmanliiton pääsihteeriksi valittiin Kuurojen Liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen ja sihteeristö siirtyi samalla Suomeen. Kauppisesta tuli WFD:n puheenjohtaja vuonna 1995. Hänen kaudellaan kehitysyhteistyö eteni ja WFD työskenteli kuurojen aseman parantamiseksi erityisesti kehitysmaissa. Lisäksi Kauppinen on kiertänyt maailmaa luennoiden ja kouluttaen parantaakseen kuurojen oloja. Hän on toiminut maailman kuurojen edustajana EU:n tietoyhteiskuntafoorumissa ja YK:ssa. Vuonna 1998 hänet nimitettiin Gallaudet-yliopiston lakitieteen kunniatohtoriksi ja vuonna 2004 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen kunniatohtoriksi. Hän on kouluttanut suuren osan järjestötyötä tekevistä kuuroista. Kuurojen oikeuksien ajamisen lisäksi hän on työskennellyt naisten oikeuksien puolesta. Hän sai ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeuspalkinnon vuonna 2013.

Näiden hienojen naisten saattelemana toivotan oikein hyvää naistenpäivää!

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *